Kirjeitä katveesta

Uusi alku

Kun istuin vuoden vaihteessa meidän landella keittiön pöydän ääressä kirjoittaen ylös hetkiä, joina olin kuluneen vuoden aikana ollut onnellisimmillani, niin mieleeni nousivat ne hetket, joina käytin aikaa kirjoittamiseen ja lukemiseen. Eikä niitä hetkiä ollut kovin monia, mikä sai mut kysymään itseltäni: miksi blogin kirjoittaminen ja kaikenlainen lukeminen on jäänyt niin vähiin? Miksi en tee sitä, mistä nautin? En halua, että niin on! Päätin, että tänä vuonna ryhdyn rakentamaan arkeani sellaiseksi, että siinä on enemmän tilaa kirjoitetuille sanoille ja ajatuksille.

Joten täällä ollaan! Kirjauduin tälle alustalle jo kaksi vuotta sitten lukemaan erästä englanninkielistä blogia ja jo silloin mietin oman blogini siirtämistä tänne Bloggerista, missä se tällä hetkellä sijaitsee. En silloin löytänyt täältä kuitenkaan muita suomenkielisiä kirjoittajia ja bloggaajia, joten ajatus jäi ja jatkoin vanhan blogini päivittämistä.

Viime vuonna kirjoittamiseeni tuli 11 kuukauden tauko liittyen isolta osalta siihen, että innostuin vloggaamisesta, mikä varasti kaiken aiemmin kirjoittamiseen käyttämäni ajan, ja kun nyt palasin vanhan blogini pariin, niin muistin taas ne puutteet ja ongelmat, joita mulla on blogin ulkoasun ja käytettävyyden kanssa ollut. Ajatuskin näiden asioiden korjaamisesta alkoi uuvuttaa, sillä halusin KIRJOITTAA enkä säätää tekniikan kanssa. Kuin tilauksesta silmieni eteen ilmestyi ihanan Marrun ilmoitus muutosta Substackin puolelle, joten tulin tänne kurkistamaan, josko suomalaiset kirjoittajat ovat täällä laajemminkin aktivoituneet, ja oli ihana yllätys löytää täältä vanhoja tuttuja nimiä! Kirjoitin vielä yhden postauksen vanhaan blogiini, mutta ajatus muutosta kypsyi mielessäni ja nyt olen siihen valmis. Kirjoittamisen jatkaminen täällä tuntuu raikkaalta uudelta alulta, vaikka vanhan blogini teemojen parissa osin jatkankin. Vanha blogini on myöskin nimeltään Pieniä otteita ja se löytyy tämän linkin takaa.

Kuka olen ja mistä kirjoitan?

Olen Kirsi ja ihmettelen kirjoittaen maailmaa ja elämää yhteiskunnan jonkinlaiselta katvealueelta käsin. Katveeseen mut on suistanut kroonistunut sairaus, jolle lääkärit eivät ole löytäneet varmaa nimeä, jonka seurauksena olen menettänyt ison palasen toimintakyvystäni ja muuttunut tietyllä tapaa näkymättömäksi ja ulkopuoliseksi. Välitilaelämää on jatkunut jo niin pitkään, että on ollut pakko opetella sopeutumaan siihen ajatukseen, että tämä tila on mulle pysyvä. Musta on tullut epävarmuuden kanssa elämisen ammattilainen.

Arkeni on kutistunut pieneksi ja muuttunut hitaaksi ja ajoittain se on päivästä toiseen selviytymistä, mutta silti siihen mahtuu myös paljon hyvää - ainakin, jos sen huomaa ja jos sille jaksaa raivata tilaa. Viime vuosi kului aika lailla selviytymismoodissa johtuen monesta asiasta, mutta nyt olen asettanut itselleni tehtäväksi ryhtyä rakentamaan itselleni sellaista sujuvampaa ja mielekkäämpää arkea, joka vapauttaa toimintakykyistä aikaa rakastamilleni asioille eli kirjoittamiselle, lukemiselle ja myös videoiden tekemiselle.

Kaikesta tästä ja paljon muustakin mua kiinnostavasta tulen kirjoittamaan, joten jos olet kiinnostunut siitä miten mahdollisimman hyvää arkea rakennetaan katvealueella ja nimetön fatiikkisairaus elämänkumppanina, niin täällä pääset siitä lukemaan. Voit siis lukea tekstejäni tällä alustalla tai tilata ne uutiskirjeenä sähköpostiisi.

Koska arvaamaton elämänkumppanini sanelee tekemisteni tahdin, niin en tee lupauksia tekstieni julkaisutahdista, vaan kirjoitan ja julkaisen silloin kun kirjoittaminen on mulle mahdollista.

Vaan onpahan ollut ikävä kirjoittamista. Ihanaa olla täällä!

-Kirsi